Luonnon psyykkiset hyvinvointivaikutukset

Luonto on aina ollut lähellä ihmisen sydäntä. Sen lisäksi, että pyrimme luonnon läheisyyteen lähtemällä metsälenkeille, rantakävelyille ja vaelluksille, haluamme myös tuoda luonnon lähelle meitä esimerkiksi taiteen, valokuvien, huonekasvien ja suurien ikkunoiden avulla.

Voidaan väittää, että luonto vetää meitä puoleensa, koska sillä on useita enemmän tai vähemmän tiedostamattomia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin: tutkimukset osoittavat, että luonnossa sielu tosiaan lepää ja ihmismieli rauhoittuu. Mutta mitä tämä luonnon tuoma mielenrauha käytännössä tarkoittaa? 

Tähän blogiin olemme koonneet esimerkkejä tieteellisesti tutkituista luonnon hyvinvointivaikutuksista, jotka vaikuttavat meihin henkisellä tasolla. Jos aihe kiinnostaa, loppuun on linkattu alan tutkimuksia!

Tutkimusten mukaan psyykkisellä tasolla luonto voi esimerkiksi:

Lievittää stressiä: Ajan viettäminen luonnossa vähentää ihmisen stressihormonin eri kortisolin määrää elimistössä ja näin lievittää stressin tunteita. Myös pelkkä luontomaisemien katselu esimerkiksi ikkunan läpi tai kuvan välityksellä auttaa vähentämään stressiä, koska vihreät ympäristöt parantavat elimistömme parasympaattisen hermoston toimintaa. Luonto voi siis auttaa elimistöä palautumaan stressaavan tapahtuman jälkeen. (Shin 2007;  Li 2010; Mao ym. 2012; Brown ym. 2012.)

Parantaa keskittymiskykyä: Luonto palauttaa ihmisen keskittymiskyvyn tehokkaasti, myös etäältä katsellessa tai pelkän kuvan välityksellä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa kävely toimii herpaantuneen keskittymiskyvyn palauttajana tehokkaammin kuin sisätiloissa rentoutuminen. Luonto myös auttaa säilyttämään keskittymiskyvyn: opiskelijat, jotka tutkimuksessa katselivat luontomaisemaa työn ohessa suoriutuivat tehtävistään paremmin kuin muut. Luontoa tutkitaan jopa yhtenä hoitokeinona keskittymishäiriöisille lapsille. (Hartig ym. 1991; Tennessen & Cimprich 1995; Kaplan 1995; Faber Taylor & Kuo 2009; Lee ym. 2015.)

Vähentää väsymystä: Ajan viettäminen luonnossa nostaa tutkimuksen mukaan ihmisen energiatasoja ja näin vähentää väsymyksen tunnetta. (Miyazaki & Motohashi 1995.)

Kohentaa mielenterveyttä ja mielialaa: Luonnolliset ympäristöt parantavat ihmisen mielentilaa ja itsetuntoa sekä vähentävät negatiivisia tuntemuksia kuten ahdistusta, masennusta, vihaa ja jännittyneisyyttä. Samalla luontoympäristöt lisäävät mukavuuden, rauhallisuuden ja virkeyden tunteita. (Miyazaki & Motohashi 1995; Morita ym. 2007; Tsunetsugu ym. 2007; Barton & Pretty 2010; Berman ym. 2012.)

Lisää sosiaalista hyvinvointia: Koska luonto lisää positiivisia tunteita, vaikuttaa se välillisesti myös ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin. Positiivinen mieliala vaikuttaa kohottavasti esimerkiksi yhteistyökykyyn, luottamukseen ja läheisyyteen. Luonto tarjoaa tietenkin myös oivallisen paikan viettää aikaa yhdessä muiden ihmisten kanssa.

Auttaa palautumaan psyykkisestä uupumuksesta: Luonnossa oleilu tai jopa pelkkä luontokuvien katselu auttaa mieltä palautumaan henkisestä uupumuksesta, koska luonto tarjoaa ihmismieltä rauhoittavan ympäristön, jossa aivojen toiminta vähenee. (Kaplan 1995; Berto 2005; Park ym. 2007.)

Parantaa lähimuistia: Ajan viettäminen luonnollisessa ympäristössä voi parantaa ihmisen muistia: tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhytkin kävely luonnossa voi parantaa ihmisen lähimuistia lähes viidenneksellä. (Berman ym. 2008; Berman ym. 2012.)

Tämä blogikirjoitus on toinen osa Luonnon hyvinvointivaikutukset -blogisarjassamme. Ensimmäisessä osassa käsittelyssä olivat luonnon fyysiset hyvinvointivaikutukset, ja pian ilmestyvässä kolmannessa osassa pohditaan syitä näiden vaikutusten taustalla.

Lähteet

Barton, J. – Pretty, J. (2010) What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environmental science & technology, Vol. 44 (10), 3947–3955. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20337470/

Berman, M. G. – Jonides, J.  – Kaplan, S. (2008) The Cognitive Benefits of Interacting with Nature. Psychological Science, Vol. 19 (12), 1207–1212. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9280.2008.02225.x

Berman, M. G. – Kross, E. – Krpan, K. M. – Askren, M. K. – Burson, A. – Deldin, P. J. – Kaplan, S. – Sherdell, L. – Gotlib, I. H. – Jonides, J. (2012) Interacting with nature improves cognition and affect for individuals with depression. Journal of affective disorders, Vol.140 (3), 300–305. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22464936/

Berto, R. (2005) Exposure to restorative environments helps restore attentional capacity. Journal of Environmental Psychology, Vol. 25 (3), 249–259. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272494405000381

Brown, D. K. – Barton, J. L. – Gladwell, V. F. (2013) Viewing nature scenes positively affects recovery of autonomic function following acute-mental stress. Environmental Science Technology, Vol. 47 (11), 5562–9. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23590163/

Faber Taylor, A. – Kuo, F. E. (2009) Children with attention deficits concentrate better after walk in the park. Journal of attention disorders, Vol. 12 (5), 402–409. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18725656/

Hartig, T. – Mang, M. – Evans, G. W. (1991) Restorative Effects of Natural Environment Experiences. Environment and Behavior, Vol. 23 (1), 3–26. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0272494495900012

Kaplan, S. (1995) The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, Vol. 15 (3), 169–182. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0272494495900012

Lee, K. E. – Williams, K. J. – Sargent, L. D. –  Williams, N. S. – Johnson, K. A. (2015) 40-second green roof views sustain attention: The role of micro-breaks in attention restoration. Journal of Environmental Psychology, Vol. 42, 182-189. https://www.ltl.org.uk/wp-content/uploads/2019/02/40-second-green-roof-views-sustain-attention.pdf

Li Q. (2010) Effect of forest bathing trips on human immune function. Environmental health and preventive medicine, Vol. 15 (1), 9–17. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2793341/

Mao, G. X. – Lan, X. G. – Cao, Y. B. – Chen, Z. M. – He, Z. H. – Lv, Y. D. – Wang, Y. Z. – Hu, X. L. – Wang, G. F. – Yan, J. (2012) Effects of short-term forest bathing on human health in a broad-leaved evergreen forest in Zhejiang Province, China. Biomedical and environmental sciences, Vol. 25 (3), 317–324. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22840583/

Miyazaki, Y. –  Motohashi, Y. (1995) Forest environment and physical response. Recent progress in medical balneology and climatology. 67–77.

Morita, E. – Fukuda, S.– Nagano, J. – Hamajima, N. – Yamamoto, H. – Iwai, Y. – Nakashima, T. –  Ohira, H. – Shirakawa, T. (2007) Psychological effects of forest environments on healthy adults: Shinrin-yoku (forest-air bathing, walking) as a possible method of stress reduction. Public Health, Vol. 121 (1), 54–63. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17055544/

Park, B. J. –  Tsunetsugu, Y. – Kasetani, T. – Hirano, H. – Kagawa, T. – Sato, M. – Miyazaki, Y. (2007) Physiological effects of shinrin-yoku (taking in the atmosphere of the forest) – using salivary cortisol and cerebral activity as indicators. Journal of physiological anthropology, Vol. 26 (2), 123–128. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2793346/

Shin, W. (2007) The influence of forest view through a window on job satisfaction and job stress. Scandinavian Journal of Forest Research, Vol. 22 (3), 248–253. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02827580701262733

Tennessen, C. – Cimprich, B. (1995) Views to nature: Effects on attention. Journal of Environmental Psychology, Vol 15 (1), 77–85. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0272494495900012

Tsunetsugu, Y. – Park, B. J. – Ishii, H. – Hirano, H. – Kagawa, T. – Miyazaki, Y. (2007) Physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the atmosphere of the forest) in an old-growth broadleaf forest in Yamagata Prefecture, Japan. Journal of physiological anthropology, Vol. 26 (2), 135–142. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17435356/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.