Luonnon hyvinvointivaikutusten syyt

Rauhallinen korpimetsä järvi

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että luonnolla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Luonnon äärellä mieli ja keho lepäävät kun elimistön toiminta hidastuu ja aivot palautuvat rasituksesta. Mutta mistä nämä vaikutukset johtuvat ja miksi ihminen tuntee tiedostamattaankin vetoa luontoon?

Tässä Luonnon hyvinvointivaikutukset -blogisarjan kolmannessa osassa pohdimme vastausta näihin kysymyksiin. Muista lukaista myös sarjan ensimmäinen ja toinen osa, jotka käsittelevät tarkemmin yksittäisiä luonnon hyvinvointivaikutuksia psyykkisellä ja fyysisellä tasolla.

Vaikka täysin varmasti ei voida kertoa syytä luonnon hyvinvointivaikutuksille, voidaan lukuisia positiivisia hyvinvointivaikutuksia pyrkiä selittämään teorioiden avulla. Pääosin teoriat perustuvat biofiliahypoteesiin, joka puolestaan juontaa juurensa evoluutioteoriasta. Tämä tarkoittaa oletusta siitä, että ihminen kokee synnynnäistä taipumusta olla yhteydessä luontoon ja muihin elämänmuotoihin, koska me olemme biologisen evoluution tuotteita. Luonto on tarjonnut historialliselle metsästäjä-keräilijäihmiselle runsaasti tärkeitä resursseja kuten ruokaa ja suojaa, joten ehkä koemme vetoa luonnon tarjoamiin virikkeisiin ja rauhalliseen ympäristöön tämän takia.

Biofiliahypoteesiin tukeutuen luonnon hyvinvointivaikutusten syitä pyritään tarkemmin ymmärtämään usein kahden eri pääteorian avulla: Stress Reduction Theory ja Attention Restoration Theory. 

Stress Reduction Theory (SRT)

Tämän teorian mukaan luonnollisen ympäristön läsnäolo aiheuttaa ihmisissä voimakkaan reaktion jopa minuuteissa, ja tämä reaktio vähentää mielen stressitasoja huomattavasti vaikuttaen pidemmällä aikavälillä yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Teoria selittää näitä vaikutuksia evoluutioteorian avulla esittäen, että ihminen kokee kasvillisuutta, vesistöjä ja runsaasti visuaalisia virikkeitä sisältävät luontomaisemat rauhoittaviksi, koska tällaiset asiat auttoivat ihmisiä selviytymään tuhanisen vuosien ajan. (Ulrich ym. 1991)

Attention Restoration Theory (ART)

Tämä teoria esittää, että ihminen pystyy palautumaan ja keskittymään paremmin vietettyään aikaa luonnossa tai jopa vain katseltuaan luontomaisemia, koska luonnossa on paljon lieviä virikkeitä – kuten tuulessa huojuvia puita, solisevia puroja ja taivaan läpi lipuvia pilviä – , joihin ihminen kiinnittää huomiota lähes tiedostamatta ja vaivaamatta aivojaan. Attention Restauration -teorian esittelivät ensimmäistä kertaa Rachel ja Stephen Kaplan (1989), ja sittemmin teoria on osoittautunut paikkaansa pitäväksi useaan otteeseen (esim. Berman ym. 2008).

Teoria selittää luonnon olevan palauttava ympäristö, koska luonnolla on kyky aiheuttaa hämmästystä ja ihailua ihmisissä, mikä vähentää mielelle raskasta kohdistettua keskittymistä. Kohdistettu keskittyminen vaatii mieleltä paljon ponnistelua, koska mielen pitää jatkuvasti hillitä keskittymistä haittaavia tunteita ja toimia sekä minimoida häiriötekijöiden vaikutuksia. Ihminen voi keskittyä kerrallaan vain rajallisen ajan, minkä jälkeen keskittymiskyky heikentyy ja ihminen kokee väsymyksen ja stressin tunteita. Luonnon ajatellaan tämän teorian mukaan olevan virkistävä ja voimaa antava ympäristö, jossa ihmisen väsynyt ja ylikierroksilla pyörivä mieli voi harhailla vapaasti ja pitää taukoa jatkuvasta keskittymisestä, jota meiltä vaaditaan arjessa. Luonto siis auttaa mielemme keskittymiskapasiteettia palautumaan rasituksen jälkeen. (Kaplan & Kaplan 1995; Kaplan & Kaplan 2008.)

Lähteet

Berman, M. G. – Jonides, J.  – Kaplan, S. (2008) The Cognitive Benefits of Interacting with Nature. Psychological Science, Vol. 19 (12), 1207–1212. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1111/j.1467-9280.2008.02225.x

Kaplan, S. (1995) The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, Vol. 15 (3), 169–182. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0272494495900012

Kaplan, R. – Kaplan, S. (2008) Bringing Out the Best in People: a Psychological Perspective. Conservation Biology. Vol. 22 (4), 826–829. https://conbio.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1523-1739.2008.01010.x

Ulrich, R.S – Simons, R.F. – Losito, B.D. – Fiorito, E. – Miles, M.A – Zelson, M. (1991) Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology, Vol. 11, 201–230. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272494405801847

2 vastausta artikkeliin “Luonnon hyvinvointivaikutusten syyt

    • Anni Kupila Artikkelin kirjoittajaVastaus

      Hei, kiitos hyvästä huomiosta! 🙂 Kyseisestä teoriasta käytetään kirjallisuudessa itse asiassa kahta eri nimeä, stress reduction theory ja stress recovery theory. Olemme itse törmänneet enemmän ensin mainittuun, joten käytimme sitä artikkelissa. Toki toisenkin nimen voisi mainita selkeyden vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.