Luonnon fyysiset hyvinvointivaikutukset

Pieni mänty kalliolla

Ihmiset ovat aina nauttineet luonnosta, oli kyseessä sitten virkistävä lenkki metsäpolulla, vaellusretki kansallispuistossa tai kaunis maisema tietokoneen taustakuvana. Ja lähes jokainen meistä on varmasti joskus kokenut luonnolla olevan jonkinlaisia positiivisia vaikutuksia mieleemme ja kehoomme, mutta tätä tunnetta tai sen lähdettä on usein vaikea paikantaa. 

Usein sanotaan esimerkiksi, että luonnossa sielu lepää  – mutta mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Viimeisten vuosikymmenten aikana aihetta on tutkittu tieteellisellä tasolla ja tutkijat ovatkin löytäneet lukuisia luonnon hyvinvointivaikutuksia, jotka todistavat, että luonnon helmassa lepää sielun lisäksi keho: luonnon läsnäolo vaikuttaa tutkitusti myös ihmisen fyysiseen hyvinvointiin monella tavalla. 

Tähän blogiin olemme koonneet esimerkkejä tieteellisesti tutkituista luonnon fyysisistä hyvinvointivaikutuksista. Jos aihe kiinnostaa, loppuun on linkattu tutkimuksia aiheeseen liittyen!

Tutkimusten mukaan fyysisellä tasolla luonto voi siis esimerkiksi:

Alentaa verenpainetta: Luontokävelyiden ja luontomaisemien katselun on todettu alentavan ihmisen verenpainetta merkittävästi. Luonnolla on todettu olevan positiivinen vaikutus sekä veren ala- että yläpaineeseen, ja vaikuttaakin siltä, että luonto vaikuttaa ihmisen autonomisen hermoston toimintaan. (Tsunetsugu ym. 2007; Morita ym. 2007; Gladwell ym. 2012.)

Hidastaa sydämen sykettä: Luonnossa oleilu tai pelkästään luontokuvien tai -videoiden katselu hidastaa ihmisen sydämen toimintaa, mikä rentouttaa elimistöä. (Ulrich ym. 1991; Laumann ym. 2003; Gladwell 2012.)

Vähentää stressihormonien määrää: Luonnossa oleilu tai muu luonnon läsnäolo vähentää tutkitusti elimistömme stressihormonin eli kortisolin määrää. Henkinen ja ruumiillinen rasitus nostavat kortisolin määrää kehossa, eli luonto voi toimia vastalääkkeenä stressille. (Tsunetsugu ym. 2007; Park ym. 2007.)

Rentouttaa lihaksia: Luonnollisessa ympäristössä ihmisen lihakset palautuvat nopeammin ja ovat rentoutuneemmassa tilassa (Ulrich ym. 1991). Tämä auttaa koko kehoa rentoutumaan palautumaan stressitilasta.

Parantaa vastustuskykyä: Ajan viettäminen metsässä voi tutkimusten mukaan parantaa ihmisen vastustuskykyä erilaisia tauteja ja jopa syöpää vastaan. Luonnossa elimistön luonnolliset tappajasolut aktivoituvat, mikä kasvattaa vastustuskykyä useiksi päiviksi. Luonnollisen ympäristön läsnäolo voi pitkällä aikavälillä vähentää myös riskiä sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen ja sydäntauteihin. (Li ym. 2008; Li 2010.)

Nopeuttaa parantumista: Eräässä tunnetussa tutkimuksessa leikkauksesta paranevat potilaat, joiden ikkunoista näkyi luontomaisema, kokivat vähemmän kipua ja negatiivisia sivuvaikutuksia ja pääsivät nopeammin pois sairaalahoidosta verrattuna maisemattomissa huoneissa asuneisiin potilaisiin (Ulrich 1984). Elävä ja stimuloiva luontomaisema vie ajatukset pois epämukavuuksista ja kiputiloista.

Tämä on ensimmäinen kirjoitus Luonnon hyvinvointivaikutukset-blogisarjassamme. Seuraavissa osissa paneudutaan enemmän henkisen tason hyvinvointivaikutuksiin ja pohditaan, miksi luonnolla ylipäätään on niin paljon positiivisia vaikutuksia meihin. 

Lähteet

Gladwell, V. F. – Brown, D. K. – Barton, J. L. – Tarvainen, M. P. – Kuoppa, P. – Pretty, J. – Suddaby, J. M.  – Sandercock, G. R. (2012) The effects of views of nature on autonomic control. European Journal of Applied Physiology, Vol. 112 (9), 3379–86. https://www.researchgate.net/publication/221771139_The_effects_of_views_of_nature_on_autonomic_control

Laumann, K. – Gärling, T. – Stormark, K.M. (2003) Selective attention and heart rate responses to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology, Vol. 23,125–134. https://is.muni.cz/el/1423/jaro2014/HEN597/um/47510652/Laumann__K._Garling__T.__Stormark__K._M.__2003_.pdf

Li Q. (2010) Effect of forest bathing trips on human immune function. Environmental health and preventive medicine, Vol. 15 (1), 9–17. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2793341/

Li, Q. – Morimoto, K. – Kobayashi, M. – Inagaki, H. – Katsumata, M. – Hirata, Y. (2008) Visiting a forest, but not a city, increases human natural killer activity and expression of anti-cancer proteins. International Journal of Immunopathol Pharmacol, Vol. 21 (1), 117–27. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/039463200802100113

Morita, E. – Fukuda, S.–Nagano, J. – Hamajima, N. – Yamamoto, H. – Iwai, Y. – Nakashima, T. –  Ohira, H. – Shirakawa, T. (2007) Psychological effects of forest environments on healthy adults: Shinrin-yoku (forest-air bathing, walking) as a possible method of stress reduction. Public Health, Vol. 121 (1), 54–63. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17055544/

Park, B. J. –  Tsunetsugu, Y. – Kasetani, T. – Hirano, H. – Kagawa, T. – Sato, M. – Miyazaki, Y. (2007) Physiological effects of shinrin-yoku (taking in the atmosphere of the forest) – using salivary cortisol and cerebral activity as indicators. Journal of physiological anthropology, Vol. 26 (2), 123–128. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2793346/

Tsunetsugu, Y. – Park, B. J. – Ishii, H. – Hirano, H. – Kagawa, T. – Miyazaki, Y. (2007) Physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the atmosphere of the forest) in an old-growth broadleaf forest in Yamagata Prefecture, Japan. Journal of physiological anthropology, Vol. 26 (2), 135–142. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17435356/

Ulrich, R. S. (1984) View through a window may influence recovery from surgery. Science, Vol. 224 (4647), 420-421. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/6143402/

Ulrich, R.S – Simons, R.F. – Losito, B.D. – Fiorito, E. – Miles, M.A – Zelson, M. (1991) Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology, Vol. 11, 201–230. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0272494405801847

White, M. P. – Alcock, I. – Grellier, J. – Wheeler, B. W. – Hartig, T. – Warber, S. L. – Bone, A. – Depledge, M. – Fleming, L. E. (2019) Spending at least 120 minutes a week in nature is associated with good health and wellbeing. Scientific reports, Vol. 9 (1), 1-11.https://www.nature.com/articles/s41598-019-44097-3

Lisää tutkimuksia löytyy esimerkiksi Korpi ForRestin listalta osoitteesta https://www.korpiforrest.fi/tutkimuksia-aiheesta/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.